Työnhaku on työnhakijan ”työtä” ja uuden pohjoismaisen työnhaun mallin tavoitteena on asettaa työnhakijan työlle mittareita. Tuloksellisuuden tavoite työelämästä siirretään työnhakijan toimintaan suoraviivaisesti. Työnhakijalle on määritelty…
Huoli ja välittäminen voi johtaa siihen, että vanhempi tai puoliso ryhtyy ajamaan lapsensa tai puolisonsa asiaa ja kontaktoi toisen puolesta työnantajia. Voi olla, että asia…
Neljänkympin kriisissä puolisoni tuhahti minulle, että ”voisit vaikka lähteä opiskelemaan jotain uutta etkä märehtiä menneisyyttä ja tekemätöntä työtä!”. Otin opiksi ja uskalsin lähteä opiskelemaan työnohjausta…
Jokainen työnhakija toimii omalla tavallaan työnhaussaan. Hänen toimintansa voi olla suoraviivaista työnhakua tai koulutusvaihtoehtojen kartoitusta. Hän voi myös rämpiä päättömänä palveluverkostossa etsien oikeaa luukkua. Olennaista…
Lienet kuullut tai ehkä itsekin sanonut tuon otsikon lauseen. Se on kuitenkin pirun paljon helpommin sanottu kuin tehty. Työnhaku voi jo itsessään olla rankkaa työtä…
Työnhakijan työ on hakea työtä ja työttömyysturva on vastikkeellinen. Näin on ja näin meidän pitääkin ajatella. Tulossa on ”aktiivimalli2”:ksi tituleerattu Pohjoismaisen työnhaun malli, josta tällä hetkellä on lakiesitys lausuntokierroksella.
Elinkeinoelämä toipuu koronan jäljiltä ja siksi työpaikkoja on auki selvästi ennakoitua enemmän kaikkialla Suomessa.
Työhön valmennus ei ole pakottamista ja ankaraa vääntämistä vaan henkilökohtaista, työnhakijan tilanteen ja tavoitteen mukaista yhteistä tekemistä ratkaisun löytämiseksi.
Korona on vaikeuttanut ja hidastanut työnsaantia mutta silti koko ajan ihmisiä työllistyy. Elämä jatkuu. Koronan pikkuhiljaa hellittäessä työpaikkoja aukeaa koko ajan kiivaampaa tahtia. Kesä on…
Työmarkkinoilla on nyt mahdollisuus tilanteen kääntymiselle: muun muassa palvelualan avautuminen ja kokoontumisrajoitusten lieventäminen energisoi – epävarmassa tilanteessa monet työnantajat eivät ole yksinkertaisesti voineet avata hakuja,…
