Huoli ja välittäminen voi johtaa siihen, että vanhempi tai puoliso ryhtyy ajamaan lapsensa tai puolisonsa asiaa ja kontaktoi toisen puolesta työnantajia. Voi olla, että asia onnistuu mutta useimmiten vain herää kysymys, miksi työnhakija ei itse hae työpaikkaa. Ystävällinen ele muuttuukin negatiiviseksi heikentäen hakijan uskottavuutta.
Vaan miksi työhönvalmentaja voi ja hänen kannattaa ”myydä” työnhakijaa työnantajalle? Selkeitä syitä on muutama. Ensinnäkin kyseessä on ulkopuolisen ammattilaisen arvio ja henkilökohtaisen tapaamisen kautta saatu varmistus asiakkaan osaamisesta, motivaatiosta ja työpersoonasta. Ulkopuolisen ja puolueettoman näkökulman antamisesta on saatu Työelämän Infopisteessä runsaasti positiivista palautetta työnantajilta: ”hienoa, että teiltä saa ehdotuksia motivoituneista, aktiivisista ja osaavista” työntekijöistä.
Työnantajille esittelyä edeltää ja edistää hyvin ja ajatuksella laadittu CV, jossa asiakkaan vahvuudet tuodaan selkeästi esillä ja josta työnantaja saa nopeasti ja tehokkaasti riittävän kuvan jatkovalintaansa varten. Työhönvalmentajan esittelyn avulla asiakas voi ponnistaa jatkoon työhaastatteluun. Tähän päättyy työnhaun ensimmäinen näytös.
Puoliajalla työhönvalmentaja sparraa kandinaattiaan kohti työhaastattelua. Vinkkejä monelle, jotka eivät aiemmin ole työhaastattelussa olleet tai siitä on jo jonkin aikaa: ole oma itsesi ja nosta esiin ne parhaat puolesi, rentoudu ja valmistaudu hyvin, niin voit vielä paremmin rentoutua itse haastattelussa. Kannattaa muistaa, että haastattelussa on jo valittujen joukossa. Nyt vain vielä yksi hyvä ponnistus ja puristus, mutta ei otsakurtussa, vaan rennosti ja ilmavasti, niin työ löytää tekijänsä.
Toinen näytös: hyvin pohjustettu valmistautuminen haastatteluun tuottaa tulosta ja asiakas tuntee varmuutta tässä usein niin haastavassa tilanteessa. Ensivaikutelma näyttää hyvältä, asiakas on osannut pukeutua tilanteeseen sopivasti, osaa nostaa asioita esiin yrityksen kotisivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Katsekontakti toimii ja vastaukset ovat napakkoja ja sopivilla lyhyillä spontaanin omaisilla, hyvin harjoitetuilla tarinoilla ryyditettyjä. Heikkoudesta luontevasti puhe nousee vahvuudeksi ja yllättäen puute osaamisessa kasvaakin tulevaksi osaamiseksi. Lopuksi vielä hyvä, tarkkaan etukäteen harkittu kysymys ja työnhakija on tehnyt kaiken voitavansa ja hyvin.
Työnhaku ei ole siis haulikolla suoritettavaa hakuammuntaa, vaan tarkkaan harkittua, täsmäkontaktointia työnantajaan, jolle voi tarjota omaa osaamistaan ja persoonaansa täyttämään tarvetta yrityksen osaamisissa ja resursseissa.
