Omien taitojen kartoittaminen ja omasta osaamisesta kertominen on perinteisesti ollut meille suomalaisille vaikeaa. Ennen kuin uskallamme kertoa osaavamme jotain, koemme, että taidoista ja osaamisesta pitää olla vähintään jokin todistus esittää. Tapaamme ajatella kuvaa se, että olemme Suomessa kehittäneet jopa tietokoneen käytön osaamista todistavan ajokortin! Itse koen, että todistukset ovat hyvä tapa osoittaa tutkinnon suorittaminen ja määrätyn perusosaamisen hallitseminen. Ammattitaito syntyy tekemisen ja oppimisen sekamelskassa ja sitä voi tapahtua niin työpaikalla, oppilaitoksessa kuin ihan muussakin elämässä.
Työnhaussa ja urasuunnittelussa osaamisen tunnistaminen ja sanottaminen on se pohja, johon kaikki toiminta rakentuu. Valmentajana koenkin suurimpia onnistumisen kokemuksia, kun asiakkaani oikeasti havaitsee kaikki ne taidot ja osaamiset mitä itselle on kerääntynyt eletyn elämän kautta. Tämän havaitseminen edellyttää, että aidosti pysähdymme pohtimaan mitä osaamista on kertynyt koulutuksen, työelämän, harrastusten kuin sen oma elämänkokemuksenkin kautta.
Jokainen meistä osaa kuvata työtehtävänsä ja osassa työpaikoista onkin rakennettu vuorovaikutteisia palautekeskusteluja työntekijän ja työnantajan välille. Siten osaamisen kehittäminen ja työssäoppiminen muodostaa selkeän kehittymispolun. Oppilaitoksissa on yhä enemmän lähdetty itsearvioinnin tielle, jossa tutkinnon perusteet ja oma oppimissuunnitelma on oppimisen kehikkona. Koulussa oppii arvioimaan omia taitojaan realistisesti, mutta useimmiten myönteisyyden kautta. Muussa elämässä, harrastuksissa, perheessä ja esim. luottamustehtävissä kertyy yhtä lailla taitoja, joita pystyy hyödyntämään oman uran suunnittelussa ja erityisesti työnhaussa. Tästä harvoin saamme dokumenttia tai kirjallista todistusta.
Työelämässä tai koulussa ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa ja palautetta piisaa. Saamme kehuja hyvästä työstä ja näemme kehittymisen kohteita, kun ei mene niin hyvin. Työnhaussa ollaan aika yksikseen ja itsekritiikki voi yllättää hyvänkin itsetunnon omaavalle työnhakijalle. Palaute työnantajilta on joko kyllä tai ei. Ja niissä ei-vastauksissa voi pelkästään lukea ”kiitos kiinnostuksesta työpaikkaamme kohtaan”. Usko omaan osaamiseen on koetuksella, jos kielteisiä vastauksia on tullut useasti tai on jäänyt kakkossijalle toistuvasti.
Meillä Infopisteessä tehdään osaamista näkyväksi yhdessä työnhakijoiden kanssa. Autamme löytämään vastauksen otsikon kysymykseen ja samalla pohditutamme asiakkaitamme tunnistamaan oma ainutlaatuinen osaamiskombinaationsa. Tapa millä oppii, tapa millä tuo asioita esille, tapa millä asennoituu uusiin asioihin, tapa millä kohtaa haasteita ja tapa miten puhuu itsestään sekä osaamisestaan sanoitetaan yhdessä! ”Minä osaan sitä, mitä itsessäni tunnistan, arvostan ja näen.” Nämä yhdessä kartoitetut osaamiset luovat pohjaa pärjätä tulevaisuudessa työmarkkinoilla.
Kirjoittaja Marika Nieminen toimii uraohjaajana ja työnhaun valmentajana.
#OsaaminenNäkyviin
